Työsopimus

Työsopimus syntyy myös suullisesti, ja suullinen sopimus sitoo yhtä lailla kuin kirjallinen. Kirjallinen sopimus on silti käytännössä välttämätön, koska työnantajan on joka tapauksessa annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Selvityksen laiminlyönti on rangaistava teko, joten yksi huolellisesti täytetty sopimus hoitaa molemmat velvoitteet.

Malli kattaa tavallisen työsuhteen. Se ei sovi toimitusjohtajan tai muun yhtiön toimielimen jäsenen sopimukseksi, koska toimisuhde ei ole työsuhde eikä siihen sovelleta työsopimuslakia. Se ei myöskään kata vuokratyötä eikä yli kuukauden ulkomaankomennuksia, joissa selvitykseen vaaditaan lisätietoja.

Riitatilanteessa ratkaisevaa on, mitä sopimuksessa lukee. Työntekijän palkkasaatava vanhentuu viidessä vuodessa, mutta työsuhteen päätyttyä kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Sopimuskappale kannattaa siis säilyttää myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Perusteltuja syitä ovat esimerkiksi sijaisuus, kausiluonteinen työ, projektin kesto, harjoittelu ja työn määrän tilapäinen lisääntyminen. Työvoiman tarpeen pysyvyys on esteenä: jos työtä on jatkuvasti tarjolla, samaan tehtävään ei voi ketjuttaa määräaikaisia sopimuksia.

Kesäkuun 2026 alusta lukien laki sallii myös enintään vuoden mittaisen määräaikaisen työsopimuksen ilman perusteltua syytä. Edellytyksenä on, että kyse on ensimmäisestä työsuhteesta juuri näiden osapuolten välillä sopimuksen tekemistä edeltäneiden viiden vuoden aikana. Tällaista sopimusta ei voi uusia ilman perusteltua syytä, ja kumpikin osapuoli voi irtisanoa sen samoin perustein kuin toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen, kun sopimus on kestänyt vähintään kuusi kuukautta. Työnantajalle syntyy lisäksi velvollisuus selvittää työntekijälle mahdollisuus jatkaa työsuhdetta ja velvollisuus tarjota työtä, jos työnantaja määräajan päättyessä harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä samaan tehtävään.

Kolmas vaihtoehto on määräaikainen sopimus pitkäaikaistyöttömän kanssa. Sekään ei edellytä perusteltua syytä, kun työntekijä on työvoimaviranomaisen ilmoituksen mukaan ollut yhtäjaksoisesti työtön työnhakija sopimuksen tekemistä edeltäneiden 12 kuukauden ajan. Enimmäiskesto on tässäkin yksi vuosi, mutta sopimus voidaan uusia enintään kahdesti saman vuoden sisällä.

Koeaika: koeaika ei synny itsestään, vaan siitä on sovittava. Enimmäispituus on kuusi kuukautta, ja määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet sopimuksen kestosta. Työnantajalla on lisäksi lakiin perustuva oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella jokaista sairaudesta tai perhevapaasta johtuvaa 30 päivän poissaoloa kohden, kunhan työnantaja ilmoittaa pidennyksestä ennen koeajan päättymistä.

Työaika: kokoaikaisessa ja osa-aikaisessa työssä viikkotuntimäärä sovitaan kiinteäksi. Vaihtelevassa työajassa eli niin sanotussa nollatuntisopimuksessa työaika liikkuu sovitun vähimmäis- ja enimmäismäärän välillä. Vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos työvoiman tarve on tosiasiassa kiinteä, eikä vähimmäistyöaikaa saa sopia pienemmäksi kuin tarve edellyttää. Sopimuksesta on käytävä ilmi, missä tilanteissa työvoiman tarvetta syntyy ja minä viikonpäivinä ja kellonaikoina työtä voidaan teettää ilman erikseen pyydettävää suostumusta.

Salassapito ja kilpailukielto ovat eri asioita. Salassapitoehto suojaa tietoa eikä rajoita sitä, kenen palvelukseen työntekijä siirtyy, joten sitä voi käyttää laajemmin. Kilpailukielto rajoittaa työntekijän oikeutta hankkia toimeentulonsa ja on siksi sallittu vain työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä. Kilpailukiellosta on maksettava korvaus, jonka määrä on 40 prosenttia palkasta enintään kuuden kuukauden rajoitusajalta ja 60 prosenttia sitä pidemmältä ajalta.